Do-Re-Mi kuvastaa kolmea osa-aluetta, jatkuvaa sarjaa sekä nousevia säveliä.

Suunnitelman osa-alueet muodostuvat Vaajakosken ydinkeskustasta, vanhan tehtaan alueesta sekä Virranrannasta. Jatkuva sarja on muodostettu katkeamattomalla, rantaan saakka ulottuvalla kävelykadulla, jonka ovat mahdollistaneet alueen suuret korkeuserot. Maaston topografian mukaan suunnitellut alueet ovat nousevia säveliä, joiden taustasointuna on ajatus kasvavasta ja kehittyvästä Vaajakoskesta.

Kaupunkikuvallisessa ratkaisussa on tavoitteena on ollut luoda uudelleen Vaajakoskelle varsinainen keskusta, elävöittää tehdasaluetta sekä houkutella kaikenikäisiä asukkaita takaisin keskustaan rannan korkealaatuisella asuinympäristöllä. Suunnitelmassa on hienovaraisia viitteitä funktionalistiseen arkkitehtuuriperinteeseen. Kestävää kehitystä on pyritty huomioimaan olennaisilla perusasioilla, mm. kaupunkirakenteen tiiveydellä, asuinpihojen mikroilmaston muodostamisella, monikäyttöisyydellä sekä arkkitehtonisesti aikaa kestävällä kokonaisratkaisulla. Aluetta halkova uusi elämyksellinen reitti muodostaa vaihtelevan aukioiden sarjan.

Do

Keskustan ydinalueella korttelit ovat kävelykadulle avautuvia kivikaupunkimaisia, pyöreänurkkaisia kortteleita. Rakennusmassat on suunniteltu siten, että korttelin uloimmat nurkat ovat ympäröivän rakennuskannan korkuisia (5 kerrosta). Massat laskeutuvat viistosti korttelin keskelle, ja korttelin sisänurkassa ne ovat 1 kerroksen korkuisia. Järjestelyllä saadaan muodostettua valoisia, mutta suojaisia sisäpihoja, sekä sopeutettua rakennusten mittakaava jalankulkijan maailmaan kävelykadun puolella. Rakennusten sisäpihat toimivat asukkaiden puutarhoina, raitilla tavataan tuttuja ja vietetään aikaa yhdessä. Rakennusten ulkopuolinen ilme on valkoinen muutamin värikorostuksin, kun taas sisäpihat ovat värikkäitä kauttaaltaan. Tavoitteena on ollut muodostaa lämminhenkinen, pienimittakaavaisen kivikaupungin tunnelma. Sisäpihoilta on avattu leveitä porttikäytäviä kävelykadun puolelle. Autoilijat ajavat suoraan sivukaduilta rakennusten alle pysäköintilaitokseen ja nousevat hissillä porraskäytävään. Korttelit voidaan rakentaa vaiheittain. Kortteliratkaisu mahdollistaa helposti myös eriasteiset palveluasumisratkaisut.

Suunnitelman kokoava katkeamaton reitti alkaa luoteesta terveyskeskuksen edustalta, laskeutuu puistotorille ja edelleen entisen Sokos-marketin edustalle. Puistotorilla, joka sijaitsee entisen Vesmannintien paikalla on kojuja, pienimuotoista myyntiä sekä mahdollisuus yhteiseen toimintaan, kuten esim. ulkoshakin tai vastaavan peluuseen, lasten leikkiin yms. Vesmannintie on edelleen pihakatumaisena läpikuljettavissa, mutta tarkoitettu etupäässä kevyelle liikenteelle.

Entistä Sokos-markettia on uudistettu siten, että julkisivuun on avattu pitkät, ihmisen korkuiset nauhaikkunat, joiden avulla rakennus ottaa yhteyden ympäröivään kaupunkitilaan. Marketin katolle on esitetty kattoterassia sekä yksikerroksista kahvilarakennusta, jonka katon muoto liittää marketin ympäröiviin kortteleihin. Marketti on em. keinoin istutettu uuteen ympäristöön istuvaksi. Marketin edustalla olevan aukion alla on pysäköintihalli, johon ajetaan Savonmäentieltä. Pysäköintihalli palvelee sekä asukkaita että asioivia.

Eteläisempi keskustan pääkortteleista on pääasiassa asuinkortteli. Rakennusten kävelykadun tasossa on liiketiloja ja yhteistiloja. Kävelykadun ja rantayhteyden sekä koko suunnitelman ratkaiseva seikka on ko. asuinkorttelin pihakansi, jonka korkeusasema on +105,5. Korkeusasema mahdollistaa sen, että kevyt liikenne pääsee suoraan Leppäveden tien yli siltaa pitkin, sekä toisaalta sen, että korttelin alle voidaan sijoittaa hyvin suuri määrä pysäköintipaikkoja.

Re

Leppävedentien toisella puolella on uusi market ja tehdasalue, joka on luonteva välietappi matkalla rantaan. Vanha tehdas toimii visuaalisena maamerkkinä molempiin suuntiin. Uudessa marketissa voidaan asioida keskustasta käsin ilman autoa, koska markettirakennuksen ylätasolle on muodostettu kevyttä liikennettä palveleva sisäänkäynti, jonka korkeusasema on +101,0. Uusi marketrakennus on monikäyttöinen, sen pohjakerroksessa tehdasalueen tasossa toimii market, välikerroksessa on pysäköintihalli, ja ylimmällä tasolla pihakannen päällä on mahdollisuus asuin-, ja toimitilarakentamiseen. Autolla markettiin tulevat saapuvat Leppävedentien kautta, ja pysäköivät vanhan tehtaan ja radan väliselle alueelle, tai pysäköintihalliin.

Tehdasalue on oma kokonaisuutensa, johon market liittyy kiinteästi. Marketin pääsisäänkäynti on tehdasalueen tasossa (+90,0), ja avautuu vanhan tehtaan suuntaan. Vanhan tehtaan ympäriltä on purettu huonokuntoiset ja rakennustaiteellisesti kyseenalaiset lisärakennukset. Toimenpiteellä on pyritty nostamaan vanha tehdas ansaitsemaansa arvoonsa. Tehtaassa on työ- ja tuotantotiloja. Tehtaan ja Leppävedentien välissä on työ- ja toimitilarakentamista rakeisiin ympyränmuotoisiin massoihin järjestettynä. Vanha tehdas, toimitilarakennukset sekä market muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja oman minikaupunginosansa. Marketin pääsisäänkäynnin yhteydessä on liiketiloja, jotka avautuvat rakennusten väliselle aukiolle.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on mahdollista kulkea tehdasalueelle myös Urheilutien jatkeena olevaa kevyen liikenteen väylää pitkin, joka laskeutuu vanhan tehtaan edustalle. Tehdasalueelta on myös alikulkuyhteys Urheilutien kohdalta ranta-alueelle.

Mi

Keskusreitin korkeusasema marketin kohdalla mahdollistaa sen, että se voi jatkua radan yli suoraan ranta-alueelle. Toisin sanoen on mahdollista joko kävellen tai pyöräillen kulkea reitti päästä päähän esteettä. Radan eteläpuolella on maata muokkaamalla muodostettu vihermeluvalli, joka toimii myös reitin rannan puoleisena perustuksena. Reitti jatkuu suojellun makasiinin kautta rantaan, päättyen puoliympyrän muotoiseen laituriin, jonka edustalla on esiintymisalue ulkoilmatapahtumia varten. Laituri toimii myös venesatamana. Reitti yhtyy rantaa seurailevaan rantabulevardiin, joka on laiturimainen ja rakennettu vesirajan tuntumaan. Rantaväylä on tarkoitettu ainoastaan kevyelle liikenteelle.

Rannan luonteelle olennainen puistomaisuus on pyritty säilyttämään. Nauhamaiset, katkotut rakennusmassat kiertävät olemassa olevia rakennuksia muodostaen väliinsä puistoalueita polkuineen ja reitteineen. Rannan rakentaminen perustuu myös olemassa olevan tieverkoston hyväksikäyttöön ja maastonmuotoihin. Rakennusnauhojen osien välistä avautuu näkymiä eri suuntiin. Nauhojen läpi kulkevista teistä on muodostettu porttiaiheita, joiden läpi kullekin osa-alueelle saavutaan. Vanha teollisuustalo on muutettu loft-asunnoiksi, joista avautuu näkymiä koskelle.

Trilli

Alueen koillisosassa on kokonaisuuteen liittyvä korostus, ”trilli”. Se muodostuu kelluvista taloista, joiden terasseilta voi ihailla Naissaaren rakennuksia ja laivaliikennettä. Kelluvat talot hyödyntävät lämpöpumpuin ohivirtaavan veden energiasisältöä.

Liikenne

Nykyinen katuverkko on keskusta-alueella säilytetty olennaisilta osin. Uusi kävelykatu yhdistää alueet luoteis-kaakkoissuunnassa. Aiempi maantie on muutettu pienemmäksi puistokaduksi. Bussiasema on sijoitettu nykyisen Kelan rakennuksen viereen alueen luoteisosaan. Eräs suunnitelmaan liittyvä ratkaisumahdollisuus on käyttää markettirakennusta myös matkakeskuksena, mikäli alueelle perustetaan esim. pikaraitiotieyhteys. Tällöin myös linja-autoasema voisi toimia ainakin osittain samassa kokonaisuudessa.

Pysäköinti

Keskustassa pysäköinti tapahtuu kadunvarsipysäköintinä sekä ydinkortteleiden alla sijaitsevissa pysäköintihalleissa, jotka ovat mahdollisia korkeuserojen myötä. Korkeuserojen ansiosta pysäköintipaikkojen määrä voi olla erittäin suuri. Tehdasalueella on erityinen pysäköintialue vanhan tehtaan ja radan välissä. Aluetta voivat käyttää marketin asiakkaan ja toimitiloissa asioivat ja työskentelevät. Lisäksi markettirakennuksen sisällä on erillinen pysäköintimahdollisuus. Ranta-alueella pysäköinti on jaettu tasaisesti rakennusmassojen mukaisesti.

Laajuus

Keskustakortteliratkaisu edellyttää sitä, että nykyisille yrityksille ja toiminnoille osoitetaan toimitiloja uusista rakennuksista. Tämä seikka vaikeuttaa jonkin verran kokonaislaajuuden tarkkaa arviointia. Rakentamisen laajuutta voidaan vähentää tai lisätä tässä ilmoitetusta arviolta n. 30% kokonaisratkaisun siitä olennaisesti muuttumatta. Ehdotetut laajuudet ovat seuraavat:

Koko alue:

Asukkaita n. 1000

Asuinrakentaminen: 51600 kem2

Liike-, työ-, ja toimitilarakentaminen: 25100 kem2

Keskustan alue:

Asuinrakentaminen: 23600m2, 295 ap

Liikerakentaminen asuinrakentamisen yhteydessä: 11800 kem2, 230 ap

(luku riippuu siirtyvien nykyisten toimintojen määrästä huomattavasti)

Tehtaan alue:

Liike-, työ- ja toimitilarakentaminen: 13300 kem2, 260 ap, lukuun eivät sisälly uusi market eikä vanha tehdas

Virranrannan alue:

Asuinrakentaminen: 28000 kem2, 350 ap, lukuun eivät sisälly teollisuustaloon tehtävät asunnot.